Olen syntynyt kesällä 50-luvun lopulla. Ensimmäinen bändini oli nimeltään Alavilla Mailla Hallanvaaraa, jossa soitin bassoa, silloin elettiin jotain vuotta 73-74. Tällä kokoonpanolla tein ensimmäiset keikkani (mm. legendaarisella Törnävänsaaren Paviljongilla, joka on toiminut Provinssi-Rock näyttämönä jo tovin aikaa).
Tämän orkesterin jälkeen kuvioihin tulivat oriveteläiset Olli "Oke" Helin ja Hannu "Hank" Nero ja bändin nimi oli Rennoksi Asti Retkikassi. Retkueen toiminta oli ajoittaista ja vähintäänkin vaihtelevaa. Elettiin 1980-luvun alkupuolta.
Soittamista jatkettiin Hank Neron kanssa useissa eri kokoonpanoissa mm. Mämmilä Getaways, Bahama Ramblers, musiikki oli rhythm& blues -vaikutteista. Vuodet kuluivat satunnaisesti keikkaillen. 90-luvun alussa tutustuin lauluntekijä Matti Tuonoseen ja liityin kitaristiksi Tuonosen Long Dring Bandiin. Tästä ryhmästä muodostui myöhemmin orkesteri nimeltä Lipponen, jolla teimme yhden singlen ja kävimme esiintymässä TV:ssä.
Miehet ja bändit vaihtuivat ja mm. Persialla ja IDO 59:llä tehtiin taas single.
Tässä vaiheessa allekirjoittaneella oli kiinnitys Salonen Team -tanssiorkesteriin, jolla tehtiin keikkoja ammattimaisesti muutaman vuoden ajan.
2000-luvulle siirryttäessä keskityin enempi päivätöihin, kitaransoittoa kuitenkaan unohtamatta. Hank Neron kanssa tehtiin joitain keikkoja ja kotistudiolla tehtiin äänityksiä mitä erilaisimpien soittokuntien kanssa.
Kunnes sitten kohtalo puuttui peliin Justu Viitasen puhelun muodossa, jossa hän kysyi josko lähtisin kitaristiksi RiskiRyhmään Tomppa Rinteen poistuttua kuvioista. Ja tällä tiellä ollaan. Keikkoja on tehty kohtuulliseen tahtiin ja meno senkun paranee, ja RiskiRyhmä rokkaa ihan oikeasti. Se asia kannattaa käydä toteamassa keikalla.
Edellä kertomani perusteella voin näin loppuun todeta: maailma ilman rock’n’rollia olisi paljon tylsempi paikka!